Monikulttuurisuudessa puhuttaessa on tärkeää erottaa monikulttuurisuus väestöllisenä tosiseikkana sekä normatiivinen monikulttuurisuus eli multikulturalismi, joka on yksi väestön etnisen, kulttuurisen ja maailmankatsomuksellisen monimuotoisuuden hallintamalli. Monikulttuurisuus väestöllisenä tosiseikkana tarkoittaa yhteiskuntaa, joka todetaan sisältävän useita kulttuurisesti, kielellisesti ja maailmankatsomuksellisesti toisistaan eriäviä ryhmiä, jotka jakavat julkisen tilan yhdessä. Multikulturalismi ei ota kantaa yhteiskunnassa tehtävään politiikkaan.
Käytännön multikulturalismipolitiikan keinovalikoimat vaihtelet, riippuen siitä, millaisesta vähemmistöstä on kyse. Will Kymlickan jaottelun mukaan multikulturalismi voidaan jakaa alkuperäiskansoihin (saamelaiset), kansallisiin vähemmistöihin (romanit, vanhavenäläiset ja suomenruotsalaiset) ja maahanmuuttajaryhmiin (ulkomaan kansalaiset). Painopiste maahanmuuttajaryhmien kohdalla liittyy usein yhdenvertaisuutta turvaaviin toimenpiteisiin sekä yhteiskunnallisten tietojen ja taitojen vahvistamiseen.
Alkuperäiskansoilla ja kansallisilla vähemmistöillä on ulkomaan kansalaisiin verrattuna laajemmin erilaisia vähemmistöoikeuksia. Esimerkiksi Ruotsin kieli on Suomessa kansankieli, sekä saamen ja romanin kieli ovat tunnustettuja vähemmistökieliä. Romanikielen tutkimusta ja huoltoa on tehdään Suomessa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa, ja romaniasioista käsittelee erityinen sosiaali- ja terveysministeriön alainen romaniasialain neuvottelukunta.
Monikuttuurisuuspolitiikka on nykyisissä kansallisvaltioissa harjoitettu politiikan suuntaus, joka kohdistuu maahanmuuttajiin. Politiikassa suhtaudutaan puolueettomasti tai myönteisesti maahanmuuttajaryhmien muodostumiseen. Kyse on ryhmistä, jotka erottuvat valtaväestöstä selkeästi etnisiksi tai kulttuurisiksi yhteisöiksi. Monikulttuurisuuspolitiikassa suhtaudutaan myönteisesti myös kyseisten yhteisöjen pyrkimyksiin synnyttää ja ylläpitää omia organisaatioitaan.
Rasismi on vakava ongelma, joka vaivaa Suomea
Rasismia pidetään Suomessa poikkeuksellisen vakaavana ongelmana. Suomi oli vuonna 2018 julkaistun tutkimuksen mukaan rasistisin valtio koko Euroopan unionissa. Tutkimuksen mukaan ihonväri johtaa häirintään ja jopa väkivaltaan kaikkein todennäköisimmin juuri Suomessa. Rasismilla tarkoitetaan oppia tai ideologiaa, jonka mukaan etniset tai rodulliset erot ihmisryhmien välillä oikeuttavat näiden ryhmien välisen epätasa-arvon.
Rasismia voi esiintyä useissa eri muodoissa; se voi ilmetä ilmapiirinä, käytäntöinä ja olosuhteina, joilla tarkoitetaan yhteiskunnan rakenteista ja toimintatavoista johtuvaa eriarvoisuutta erilaisten etnisten ryhmien keskuudessa. Rasismia pidetään nykyään moraalisesti ja lainsäädännöllisesti tuomittavana. Rasismiin perustuva syrjintä täyttää jossain tapauksissa rikoksen tunnusmerkit, ja rasistinen motiivi on myös Suomessa peruste rangaistuksen koventamiselle rikoksesta tuomittaessa.
Valkoinen ylivalta
Rasismiin voidaan yhdistää toisinaan ajatus jonkin etnisen ryhmän vallasta tai rodun ylivallasta. Olemassa on esimerkiksi valkoista ylivaltaa ja mustaa ylivaltaa ajavia liikkeitä. Rodullista tai etnistä ylivaltaa ajavien tahojen päämääränä on yleensä halu muodostaa yhteiskunta, jossa vallitsee rotujen välinen arvojärjestys ja epätasa-arvon täyttämät olosuhteet. Yksi rasismin muoto on myös rotupuhtauteen liittyvät suuntaus, jonka kannattajat pyrkivät estämään rotujen tai kulttuurien sekoittumisen.
Rotusyrjintä määritellään tiettyyn rotuun tai etniseen ryhmään kuuluvien ihmisten suosimiseksi. Kyseessä voi olla myös johonkin tiettyyn rodun tai etnisen ryhmän syrjintä esimerkiksi työelämässä, oikeudenkäynnissä, asunnon vuokraamisessa tai julkisissa palveluissa.
Julkiseen keskusteluun rasismiin liittyvät asiat nousivat 1990-luvun alussa, kun Suomeen alkoi saapui aiempaa enemmän ulkomaalaisia. Rasismia ryhdyttiin näihin aikoihin myös tutkimaan tieteellisesti. Rasismia on havaittu tutkimuksissa muun muassa asenteissa ja tavallisissa arjen toiminnoissa. Tutkimusten mukaan vähiten rasismista kärsivät länsimaista tulleet maahanmuuttajat.
Me Torjunpihapuhetta.fi ihmiset toivomme, että Suomi olisi joku päivä kirjavan värinen ja kulttuuriltaan moninainen. On ihana viettää mukavia pelihetkiä ja illallisia vieraiden kulttuurien edustajien kanssa. Suomeen mahtuu kyllä väkeä.
Jos näet tai kohtaat rasismia tai suoraa vihapuhetta, ota yhteys viranomaiseen. Näin saamme ihmiset parhaiten oikeuden eteen. Muistakaamme kunnioittaa Suomen lakeja ja olla myös internetissä sekä somessa ystävällinen ja huomaavainen toisia kohtaan.
Torjunvihapuhetta.fi on projekti, joka on toteutattu monikulttuurisen Suomen edesauttamiseksi. Levitämme rakkauden ja kulttuurisen värinän ilosanomaa kaikkialle Suomeen!
Keinot vihapuheen torjumiseen ovat Suomessa laajat
Vihapuhe on Suomessa kasvava ikävä ilmiö, joka kohdistuu yhä useammin etnisiin ryhmiin ja vähemmistöihin. Vaikka termiä ei ole varsinaisesti määritelty Suomen lainsäädännöstä, on meillä onneksi kansanryhmää kiihottamista vastaan koskeva laki. Vihapuhe on moninaista, eikä sille aina välttämättä löydy yksiselitteistä määriteltmää tai yleisesti hyväksyttyjä reunaehtoja.
Vihapuhetta ovat kaikki ilmaisun muodon, jotka levittävät, yllyttävät tai edistävät suvaitsemattomuutta ja suvaitsemattomuuteen perustuvaa vihaa. Vihapuhe voi loukata syvästi toisen ihmisarvoa. Kukapa haluaisi tulla haukutuksi ihonvärinsä tai etnisyytensä perusteella?
Yksi tärkeimmistä asioista jota voit tehdä ratkaisujen luomiseksi on toimia nopeasti. Esimerkiksi jo minuutissa tilanne saattaa eskaloitua erittäin nopeasti. Tämä on huomattu esimerkiksi kasinoilla, joissa pelaajille on aikaa pelata peliä 60 sekuntia rajattomasti.
Spinni Vimma on yksi loistava esimerkki kampanjasta, jossa nopeus on valttia. Muista siis itse olla nopea rasismin torjunnassa, ja toimi heti kun näet jotain, johon sinun tulisi puuttua.
Vihapuheeseen voi ja tulee puuttua
Vihapuheeseen puuttumista on tehtävä Suomessa helpommaksi. Keskustelufoorumeilla ja sosiaalisessa mediassa on erityisen helppoa tuottaa vihapuhetta ja syrjiä muita. Onneksi suurimmassa osaa alustoja on ilmiantomahdollisuus, jota ikävä kyllä hyödynnetään aivan liian vähän. Vihapuhetta ilmiantaessa on tärkeää merkitä oikea loukkaava viesti tai kuva vihapuheeksi, ja perustella raportointi hyvin. Sosiaalisen median palveluissa on usein yhteisönormit, joita käyttäjät sitoutuvat noudattamaan. Niiden rikkominen voi aiheuttaa viestien poistamista tai tunnusten estämistä kyseiseen alustaan.
Toimi näin jos näet tai koet vihapuhetta
Puutu rohkeasti asiaan. Sano vihapuhetta suoltavalle henkilölle, että tällainen käytös ei ole OK. Kiusaamista ei hyväksytä, tapahtui se sitten sosiaalisessa mediassa, nettifoorumeilla tai julkisella paikalla.
Ilmoita viranomaisille, mikäli vihapuhe täyttää rangaistavan vihapuheen merkit. Erityisen raskaasta väkivaltaan tai ihmisryhmän syrjintään kehottavasta vihapuheesta kannattaa tehdä rikosilmoitus. Poliisille voi lähettää myös nettivinkin kätevän sähköisen ilmoituslomakkeen ansiosta. On tärkeää myös dokumentoida kohdattu vihapuhe näyttökuvilla tai kuvankaappauksilla, varsinkin, jos olet rikoksen asianomistaja eli uhri.
Sananvapaus ei tarkoita oikeutta vihapuheeseen
Sananvapaus on yksi länsimaisten yhteiskuntien keskeisimmistä ihmisen perusoikeuksista. Sananvapauden turvin jokainen voi kertoa mielipiteensä, täytti se sitten rasismin tai jopa fasismin tunnusmerkit. Näin ollen osa vihapuheesta on lain suojaamaa, ja tekijöitä luultavasti ei tulla saamaan oikeuden eteen puheistaan. Maahanmuuttoa koskeva vihapuhe muuttuu rangaistavaksi kiihottamiseksi kansanryhmää vastaan, kun puhe kohdentuu tiettyihin ryhmiin tai etnisiin tekijöihin erityisen halventavalla tavalla. Viime vuosien aikana Suomessa on jaettu ennätysmäärä tuomioita kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Torjunvihapuhetta.fi on monikulttuurisuuden ja etnisen Suomen puolella.
Kuten vanha sananlaskukin sanoo, on lottovoitto syntyä Suomeen. Näiden voittojen avulla voit myös rahoittaa omaa taisteluasi tai valitsemasi yhdistyksen taistelua vihapuhetta vastaan. Vaikka jo itsessään syntyminen Suomeen onkin lottovoitto, on mahdollista myös saada toinen lottovoitto Eurojackpot pelistä. Tämän pelin pelaajat voivatkin tarkistaa Eurojackpot tulokset usealta eri sivustolta. Näiden tulosten tarkistaminen kannattaa tehdä aivan yhtä usein, kun tarkistat omat etuoikeutesi.
Olemme yhdessä taistelussa rasismia ja muukalaisvastaisuutta vastaan. Suomi on luisumassa yhä enemmän poliittisen äärioikeiston syleilyyn, ja yhteiskunta on jakautumassa kahtia. On tärkeää, että kunnioitamme ihmisoikeuksia ja tartumme toimeen, kun ihmisarvoa toden teolla punnitaan poliittisissa päätöksissä. Kannustamme toimimaan vihapuhetta vastaan kaikin mahdollisin laillisin keinoin.
Kannustamme kuitenkin kaikkia lukijoitamme olemaan asiallisia ja huomaavaisia toisia ihmisiä kohtaan etenkin internetissä ja sosiaalisen median maailmassa.
Monikulttuurisuus ja vihapuheen torjuminen: Yhteisön voima
Monikulttuurisuuden edistäminen ja vihapuheen torjuminen kulkevat käsi kädessä kohti tasavertaista ja oikeudenmukaista yhteiskuntaa. Monikulttuurinen yhteiskunta, jossa erilaiset kulttuurit, kielet ja elämäntavat elävät rinnakkain, on rikkaus, mutta se tuo mukanaan myös haasteita.
Vihapuhe, joka kohdistuu usein etnisiin ja kulttuurisiin vähemmistöihin, voi rapauttaa yhteiskunnan yhtenäisyyttä ja turvallisuutta. Jokainen meistä voi toimia aktiivisesti puuttumalla vihapuheeseen silloin, kun sitä kohtaa, ja levittämällä tietoisuutta suvaitsevaisuudesta. Yhteistyö viranomaisten, järjestöjen ja yksilöiden välillä on avainasemassa vihapuheen kitkemisessä.
Toimimalla yhdessä voimme rakentaa yhteiskunnan, jossa kaikilla on tilaa elää, työskennellä ja kukoistaa riippumatta taustastaan. Vihapuheelle ei tule antaa tilaa missään muodossa, sillä se vaarantaa yhteisen tulevaisuutemme.