Monikulttuurisuudessa puhuttaessa on tärkeää erottaa monikulttuurisuus väestöllisenä tosiseikkana sekä normatiivinen monikulttuurisuus eli multikulturalismi, joka on yksi väestön etnisen, kulttuurisen ja maailmankatsomuksellisen monimuotoisuuden hallintamalli. Monikulttuurisuus väestöllisenä tosiseikkana tarkoittaa yhteiskuntaa, joka todetaan sisältävän useita kulttuurisesti, kielellisesti ja maailmankatsomuksellisesti toisistaan eriäviä ryhmiä, jotka jakavat julkisen tilan yhdessä. Multikulturalismi ei ota kantaa yhteiskunnassa tehtävään politiikkaan.

Käytännön multikulturalismipolitiikan keinovalikoimat vaihtelet, riippuen siitä, millaisesta vähemmistöstä on kyse. Will Kymlickan jaottelun mukaan multikulturalismi voidaan jakaa alkuperäiskansoihin (saamelaiset), kansallisiin vähemmistöihin (romanit, vanhavenäläiset ja suomenruotsalaiset) ja maahanmuuttajaryhmiin (ulkomaan kansalaiset). Painopiste maahanmuuttajaryhmien kohdalla liittyy usein yhdenvertaisuutta turvaaviin toimenpiteisiin sekä yhteiskunnallisten tietojen ja taitojen vahvistamiseen.

Alkuperäiskansoilla ja kansallisilla vähemmistöillä on ulkomaan kansalaisiin verrattuna laajemmin erilaisia vähemmistöoikeuksia. Esimerkiksi Ruotsin kieli on Suomessa kansankieli, sekä saamen ja romanin kieli ovat tunnustettuja vähemmistökieliä. Romanikielen tutkimusta ja huoltoa on tehdään Suomessa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa, ja romaniasioista käsittelee erityinen sosiaali- ja terveysministeriön alainen romaniasialain neuvottelukunta. 

Monikuttuurisuuspolitiikka on nykyisissä kansallisvaltioissa harjoitettu politiikan suuntaus, joka kohdistuu maahanmuuttajiin. Politiikassa suhtaudutaan puolueettomasti tai myönteisesti maahanmuuttajaryhmien muodostumiseen. Kyse on ryhmistä, jotka erottuvat valtaväestöstä selkeästi etnisiksi tai kulttuurisiksi yhteisöiksi. Monikulttuurisuuspolitiikassa suhtaudutaan myönteisesti myös kyseisten yhteisöjen pyrkimyksiin synnyttää ja ylläpitää omia organisaatioitaan.

Rasismi on vakava ongelma, joka vaivaa Suomea

Rasismia pidetään Suomessa poikkeuksellisen vakaavana ongelmana. Suomi oli vuonna 2018 julkaistun tutkimuksen mukaan rasistisin valtio koko Euroopan unionissa. Tutkimuksen mukaan ihonväri johtaa häirintään ja jopa väkivaltaan kaikkein todennäköisimmin juuri Suomessa. Rasismilla tarkoitetaan oppia tai ideologiaa, jonka mukaan etniset tai rodulliset erot ihmisryhmien välillä oikeuttavat näiden ryhmien välisen epätasa-arvon.

Rasismia voi esiintyä useissa eri muodoissa; se voi ilmetä ilmapiirinä, käytäntöinä ja olosuhteina, joilla tarkoitetaan yhteiskunnan rakenteista ja toimintatavoista johtuvaa eriarvoisuutta erilaisten etnisten ryhmien keskuudessa. Rasismia pidetään nykyään moraalisesti ja lainsäädännöllisesti tuomittavana. Rasismiin perustuva syrjintä täyttää jossain tapauksissa rikoksen tunnusmerkit, ja rasistinen motiivi on myös Suomessa peruste rangaistuksen koventamiselle rikoksesta tuomittaessa.

Valkoinen ylivalta

Rasismiin voidaan yhdistää toisinaan ajatus jonkin etnisen ryhmän vallasta tai rodun ylivallasta. Olemassa on esimerkiksi valkoista ylivaltaa ja mustaa ylivaltaa ajavia liikkeitä. Rodullista tai etnistä ylivaltaa ajavien tahojen päämääränä on yleensä halu muodostaa yhteiskunta, jossa vallitsee rotujen välinen arvojärjestys ja epätasa-arvon täyttämät olosuhteet. Yksi rasismin muoto on myös rotupuhtauteen liittyvät suuntaus, jonka kannattajat pyrkivät estämään rotujen tai kulttuurien sekoittumisen.

Rotusyrjintä määritellään tiettyyn rotuun tai etniseen ryhmään kuuluvien ihmisten suosimiseksi. Kyseessä voi olla myös johonkin tiettyyn rodun tai etnisen ryhmän syrjintä esimerkiksi työelämässä, oikeudenkäynnissä, asunnon vuokraamisessa tai julkisissa palveluissa.

Julkiseen keskusteluun rasismiin liittyvät asiat nousivat 1990-luvun alussa, kun Suomeen alkoi saapui aiempaa enemmän ulkomaalaisia. Rasismia ryhdyttiin näihin aikoihin myös tutkimaan tieteellisesti. Rasismia on havaittu tutkimuksissa muun muassa asenteissa ja tavallisissa arjen toiminnoissa. Tutkimusten mukaan vähiten rasismista kärsivät länsimaista tulleet maahanmuuttajat.

Me Torjunpihapuhetta.net:in ihmiset toivomme, että Suomi olisi joku päivä kirjavan värinen ja kulttuuriltaan moninainen. On ihana viettää mukavia pelihetkiä ja illallisia vieraiden kulttuurien edustajien kanssa. Suomeen mahtuu kyllä väkeä. 

Jos näet tai kohtaat rasismia tai suoraa vihapuhetta, ota yhteys viranomaiseen. Näin saamme ihmiset parhaiten oikeuden eteen. Muistakaamme kunnioittaa Suomen lakeja ja olla myös internetissä sekä somessa ystävällinen ja huomaavainen toisia kohtaan. 

Torjunvihapuhetta.net on projekti, joka on toteutattu monikulttuurisen Suomen edesauttamiseksi. Levitämme rakkauden ja kulttuurisen värinän ilosanomaa kaikkialle Suomeen!