Suomen punainen risti on kansainvälisen avustusjärjestön Punaisen Ristin Suomessa toimiva kansallinen yhdistys. Sen päätehtävänä on auttaa kaikkia heikommassa asemassa olevia. Punainen risti syntyi 1900-luvun alussa kun Henry Dunantia perusti sen hoitamaan Italian itsenäisyyssodassa haavoittuneita. Nykyisin Punaisella Ristillä on n. 90 miljoonaa vapaaehtoista jäsentä 190 eri maassa.
Vapaaehtoisjärjestön toiminta perustuu kolmeen portaaseen: paikallistaso, piiritaso ja valtakunnallinen taso. Nimensä mukaisesti paikalliset järjestöt vastaavat paikallistoiminnasta, kuten esimerkiksi lastentapahtumien ja ensiapukoulutusten järjestämisestä. Noustessa portaita ylös, toiminnan vaikutusalue myös nousee. Valtakunnallisella tasolla Punainen Risti tekee yhteistyötä jopa rauhanturvaajaoperaatioiden kanssa. Suomessa punaisen ristin tärkeimpiä toimintoja ovat verenluovutuspalvelun ja ensiapukoulutusten järjestäminen.
Amnesty International kamppailee ihmisoikeuksien puolesta
Amnesty international on kansainvälinen ihmisoikeuksien puolesta taisteleva järjestö. Sen päämäärä on saada koko maailma noudattamaan ja suojelemaan YK:n ihmisoikeusjulistuksen tuomia ihmisoikeuksia. Se perustettiin vuonna 1961, kun lakimies Peter Benenson halusi muutosta kansainvälisiin ihmisoikeuksiin, Amnesty sai jopa Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1977. Nykyisin sillä on jäseniä yli 7 miljoonaa yli 150 eri maassa.
Amnesty international pyrkii olemaan täysin puolueeton, tästä syystä kaikki järjestön toiminta on rahoitettu yksityislahjoituksilla. Amnesty on lukuisia kertoja kieltäytynyt esimerkiksi valtioiden tai poliittisten tahojen lahjoituksista. Tästä syystä Amnesty ei myöskään kampanjoi yksittäisten ihmisten puolesta, sääntö on kuitenkin tulkinnanvarainen ja sitä on sovellettu useasti.
Suomessa Amnesty on ottanut kantaa varsinkin siviilipalveluksen pituuteen, joka on lähes kaksinkertainen verrattuna lyhimpään armeijan palvelukseen. Amnesty katsoo myös, että aseesta kieltäytyjät, jotka joutuvat vankeusrangaistukseen, ovat mielipidevankeja. Amnesty on myöskin kritisoinut Suomessa pakolaisten käsittelyä ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.
Vuosittain Helsingissä järjestetään Amnestyn vuosikokous, johon osallistuu tuhansia jäseniä. Vuosikokouksessa palkitaan ihmisoikeuksien puolesta hyvää työtä tehneet tahot. Palkinnon on saanut esimerkiksi musiikkiyhtye PMMP ja professori Martin Scheinin.
WWF
WWF eli World Wide Fun for Nature on vuonna 1961 perustettu ympäristöjärjestö. Sen pyrkimyksenä on pysäyttää ilmastonmuutos ja mahdollistaa kestävä kehitys. WWF pyrkii vaikuttamaan ympäristölainsäädäntöihin, kuten päästörajoituksiin ja kierrätykseen. WWF perustettiin suojelemaan Afrikan savanneilla eläviä uhanalaisia eläinlajeja, jotka olivat vaarassa kadota ihmisen toiminnan seurauksena.
Tärkeimpiä painopisteitä WWF:n toiminnalle ovat merien ja sisävesien suiojelu, uhanalaisten eliölajien suojelu, metsien suojelu, ilmastonmuutoksen ehkäisy ja kestävän kehityksen edistäminen. Ilmastonmuutoksen suojelussa WWF on vaikuttanut esimerkiksi painostamalla erilaisia sopimuksia esimerkiksi Pariisin ilmastokokouksessa vuonna 2016. WWF on nostanut kritiikkiä mm. Yhdysvaltojen presidenttiä Donald Trumpia kohtaan, kun yhdysvallat vetäytyivät ilmastosopimuksesta vuonna 2019. WWF:n mukaan Trumpin toimet loukkaavat eläinten ja ihmisten oikeuksia ja estävät kestävän kehityksen toteutumisen. Kestävä kehitys tarkoittaa sitä, että tulevilla sukupolvilla on vähintään yhtä hyvät elintavat kuin nykyisillä.
WWF on tiede- ja siviiliyhteisön keskuudessa erittäin kunnioitettu järjestö, kuitenkin jotkin aktivistit kokevat sen toiminnan liian ”lempeäksi” ja ”hienovaraiseksi”. WWF puheenjohtaja Yolanda Kakabadse perusteleekin tätä sillä, että järjestön päätarkoitus on tehdä mahdollisimman monen tahon kanssa yhteistyötä. Muunmuasssa Suomen WWF tekee paljon yhteistyötä Stora Enson ja jopa yksittäisten porotalouden harjoittajien kanssa. WWF:n tekemä yhteistyö on johtanut esimerkiksi siihen, että Lapin porometsien metsähakkuut kiellettiin 2000-luvun alussa.